Itsearviointi

Uskon että onnistuin lukupäiväkirjassani kiitettävästi. Olen koko kurssin ajan tehnyt ihan mielettömästi töitä sekä koulussa että sen ulkopuolellakin. Minua harmittaa suuresti kurssikokeen loppu tulos. Luin kokeeseen todella paljon, mutta kysymykset osuivat juuri heikoimpiin osa-alueisiini. Toivon että arvostelussani katsotaan enemmän tunti osaamistani ja lukupäiväkirjaa, kun epäonnistunutta koetta.
Olen palauttanut kaikki osat ajoissa ja olen mielestäni noudattanut ohjeita hyvin. Keskeiset asiat olen joko selittänyt tai lihavoinut.

Hyvää kesää!

4 Lukupäiväkirja JUUTALAISUUS

Juutalaisuus 
              Teemana antisemitismi
 

Juutalaisia on tällä hetkellä vain n. 15 miljoonaa, mutta silti se lasketaan maailmanuskonnoksi sen kulttuurihistoriallisen merkittävyyden ansiosta.  Pyhä kirja on heprealainen raamattu joka on jaettu kolmeen osaan:

–lakiin eli Tooraan,

–profeettoihin ja

–kirjoituksiin

Pyhät kirjat ovat juutalaisen uskonnon, historian ja kulttuurin perusta.

Juutalaisuuden oppi ja suuntaukset

Juutalaisuuden suuntaukset ovat opeiltaan lähempänä toisiaan kuin esim kristinuskon eri kirkkokunnat. Suurin ero on eri suuntauksien suhtautuminen käskyjen luonteeseen ja niiden määrään. Opit ovat kuitekin todella samoja.

Tärkeimmät juutalaisuuden suuntaukset ovat:

- ortodoksijuutalaisuus

•  "tooralle uskollisia" eli pitää seurata tarkasti tooran määräyksiä
• Kosher ruoka
• jakaantuu vielä ääriortodokseihin ja nykyortodokseihin
• Suorin jatko raamatun ajan juutalaisuudelle

- liberaalijuutalaisuus

• pyrkivät uudistamaan juutalaisuutta 
• korostavat nykyaikasuutta esim tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta
• Kosher ruoka ei välttämätöntä

- konservatiivinen juutalaisuus

• Tooran ohjeita voidaan muokata
• täytyy säilyttää juutalaisuuden perusarvot

 

Juutalaisuuden oppi:

• Monoteistinen uskonto
• Lähimmäisenrakkaus ja rakkaus Jumalaan keskeisiä ihanteita
• Toora=opetus jota pitää noudattaa
• Liitto abrahamin kanssa -> juutalaiset Jumalan kansaksi
• Mitzvat= Jumalan käskyt
• Mooses ja kymmenen käskyä

Juutalaisuuden keskeinen oppisisältö on kolme dogmia:

1. Usko yhteen Jumalaan
2. Usko Tooraan
3. Usko juutalaisiin Jumalan valittuna kansana

Juutalaiset uskovat, että maailmassa on vain yksi Jumala, eli juutalaisuus on monoteistinen uskonto. Jumala on luonut maailman ja on kaiken luomakunnan Herra.Keskeisiä ihanteita ovat lähimmäisenrakkaus ja rakkaus Jumalaan.  Jumala teki liiton Abrahamin kanssa ja valitsi juutalaiset omaksi kansakseen. Valitun kansan piti  noudattaa Tooran lakeja. Nämä velvollisuudet eli mitzvat (=Jumalan käskyt) saatettiin juutalaisten tietoon erämaavaelluksen aikana. Herra antoi Siinain vuorella Moosekselle kymmenen käskyä ja Tooran. Tooran  käskyt määrittävät juutalaisten jokapäiväistä elämää ja pyhien viettämistä.

Kanaanin maata joka oli juutalaisten luvattu maa kutsutaan nykyään Israeliksi. Messiaan odotus on myös tärkeä osa juutalaisuuden uskoa. Messias tuo maailmaan rauhan, joka tekee tilaa Jumalalle. Juutalaiset uskovat että messiaan tulo riippuu siitä miten he noudattavat jumalan tahtoa. 

Juutalaisuuden riitit ja rituaalit

Juutalaisuudessa on paljon erilaisia uskonnollisia riittejä ja rituaaleja: elämänkaareen liittyy poikien ympärileikkaaminen kahdeksan päivän ikäisenä, bnei mitzva -seremoniat  täysikäisille pojille ja tytöille, avioliitto, hautaaminen ja vainajan muisteleminen. Juutalaisuudessa näillä tavoilla ei ole sakraalista (=Pyhää,uskonnollista) luonnetta. Jokapäiväiseen elämään liittyvät kolme päivittäistä jumalanpalvelusta, ruokasäännökset eli kosher ruokavalion noudattaminen, sekä ruoan siunaamiset ja kiitosrukoukset. 

Rituaaleista tärkein on juutalainen jumalanpalvelus. Juutalainen vuorokausi alkaa auringon laskusta ja viikko alkaa sunnuntaista. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Päivässä rukoillaan kolmesti: Ilta-, aamu- ja iltapäivärukous. Juutalaisten uskontunnustus eli Shema luetaan yleensä päivittäin. Myös "Kahdeksantoistarukous", joka on 18 rukouksen yhdistelmä luetaan yleensä  kaikkien rukoushetkien yhteydessä. 
Kalendaaririitteihin kuuluu useita juhlapäiviä jotka pohjautuvat juutalaisen kansan vaiheisiin. Tärkeimpiä juhlia ovat Jom kippur (=suuri sovituspäivä), Sukkot (=Lehtimajanjuhla), Hanukka (=valon juhla), Pesah (=pääsiäinen) ja Shavu'ot (=viikkojuhla). 

Kalendaariitit:

1. Suurta sovituspäivää vietetään kymmenen päivää uuden vuoden jälkeen. Juhlaan kuuluu myös että paastotaan vuorokausi. 

2. Lehtimajanjuhlassa muistellaan Egyptistä pakenemisen aikana asumuksiksi tehtyjä lehtimajoja. Se on suuri ilojuhla. Toorassa juhlaa kutsutaan myös elonkorjuujuhlaksi. Tapana on rakentaa lehtimajoja, joissa oleskellaan ja aterioidaan. 

3. Hanukka eli valon juhla vietetään vuoden pimeimpään aikaan. Juhlan aikana kahdeksan päivän ajan joka ilta kynttelikköön sytytetään uusi kynttilä ja luetaan kiitosrukouksia. 

4. Pääsiäinen on viikon mittainen juhla. Sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.

5. Viikkojuhlaa vietetään sen muistoksi, että Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä Siinainvuorella

 

Siirtymäriitit:

1. Berit mila eli ympärileikkaus. Juutalainen poika ympärileikataan kahdeksan päivän ikäisenä.Itse toimituksen tekee tlääkäri ja siinä noudatetaan Tooran määräyksiä ja luetaan rukouksia. Seremonian yhteydessä järjestetään juhla-ateria. 
2. Bar mitsva = Juutalainen poika tulee täysi-ikäiseksi 13vuoden ikäisenä, jolloin hän saa nimityksen bar mitsva eli "käskyn poika" ja hän tulee velvolliseksi elämään juutalaisena. Tilaisuuteen liittyy juhla.. Yleensä siihen kuitenkin sisältyy Tooran lukeminen. Tytölle järjestetään vastaavanlainen seremonia kun hän täyttää 12 vuotta. 
3. Juutalaiset häät voidaan viettää kotona tai synagogassa. Seremonian aikana pari seisoo kotia symboloivan baldakiinin alla. Siinä luetaan arameankielinen avioliittosopimus, jossa mies ja nainen esittävät omat lupauksensa toisilleen. Juutalainen avioliitto on mahdollinen vain kahden juutalaisen kesken. Seka-avioliitoissa syntyneet lapset ovat juutalaisia vain jos äiti on juutalainen. Avioero on mahdollinen ja sen sattuessa laaditaan erokirje, jonka mies antaa vaimolleen. 
4. Hautajaiset. Kuoleman sattuessa vainaja haudataan mahdollisimman pian, yleensä 24 tunnin sisällä. Perinteisesti he myös tekevät pienen repäisyn vaatteeseensa, yleensä kauluksesta. Hautajaispäivästä alkaa suruviikko, jolloin omaiset lukevat pyhiä tekstejä ja rukoilevat.

 

Juutalaisuus, kulttuuri ja yhteiskunta

 

 Juutalainen kulttuuri on kestänyt läpi vuosituhansien jatkuvasta kamppailusta ja uhasta huolimatta. Jerusalemin tuhoamisen 70jKr jälkeen ovat juutalaiset eläneet diasporassa.

Poltiikka  

-Oikeuksia Eurppassa rajoitettu monin eri tavoin

- 1700 luvulla ensimmäisiä oikeuksia

Sionismi

- Pyrkimys saada oma valtio

- liike sai vauhtia 1800-luvun lopussa kun asema heikkeni

- tavoitteena Israelissa täydet kansalaisoikeudet

- Iso-Britannia antaa juutalaisille kansallisen kodin palestiinasta

- Iso-Britannia lupasi myös arabeille oikeuden hallita lähi-itää

     -> Israelin itsenäisyys -> Aseellisia konflikteja juutalaisten ja muitten alueiden välillä 

 

 

Teema, juutalaisvastaisuus

 

 

Juutalaisvastaisuuden eli antisemitismin juuret ovat jo kaukaa antiikin ajoilta.  

Kun Nebukadressar valloitti maan hän hävitti Jerusalemin temppelit ja pakotti juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen.Juutalaisten palattua takaisin luvattuun maahan rauha ei säilynyt kauaa. 63eKr roomalaiset valloittivat Jerusalemin ja rinnakkaiselo oli jännittynyttä. 70jKr Jerusalemin temppeli hävitettin ja <jerusalemista tuli juutalaisille kielletty alue. 

Ristiretkiä käytettiin juutalaisiin kohdistuneina vainoina.Juutalaiset ahdettiin monilla alueilla ahtaalle ja heitä vainottiin. 380jKr Kristinuskosta tuli valtionusko ja juutalaisten vainot alkoivat.

1900 antisemitismi sai aivan uuden käsityksen, joka ilmeni Hitlerin vainoina. Juutalaisten kansanmurhan eli holokaustin aikana murhattiin noin 6 miljoonaa juutalaista, eli noin 2/3 Euroopassa asuneista juutalaisista murhattiin. Juutalaisia syytettiin salaliitosta Saksaa vastaan. Juutalaiset eristettiin järjestelmällisesti asumaan omiin ghettoihinsa, joissa eläminen oli ankaraa, köyhyys kuului kaikkien elämään ja kuolleisuus oli korkeaa. Juutalaisia koottiin työleireihin joista heitä vähitellen kuljetettiin kuolemanleireihin. Juutalaisia murhattiin sekä kaasukammioissa että näännyttävissä töissä. Edes lapsille ei annettu armoa vaan heitä kohdeltiin samallalailla kuin juutalaisia aikuisia. Suurin keskitysleiri sijaitsi Auschwitz-Birkenaussa.

Toisen maailmansodan jälkeen kristityt ovat pyrkineet sopuun juutalaisten kanssa ja Israelin valtio perustettiin. Juutalaisille perustettiin siis oma Israelin valtio. 
Juutalaisvastaisuutta näkyy nykyään arabimaissa jotka näkevät Palestiinan kysymyksen olevan edelleen ratkaisua vailla. Syitä juutalaisvastaisuuteen ovat esimerksi kyvyttönyys ymmärtää erilaisuutta, muukalaisviha, pienten kansalaisuuksien helposti syntipukiksi leimaaminen, epävarmuus tuntemattoman edessä ja kateus mm siihen että he olivat talouselämässä tärkeitä toimijoita 

 

 

 

 

Iltalehden uutinen nykypäivän juutalaisvastaisuudesta

Iltalehden uutinen, jossa näytetään että nykyään juutalaisilla on oikeutensa 

 

3 lukupäiväkirja ISLAM

Islam

 Syntyi 600-luvun alussa jKr Arabian niemimaalla. Syntyyn vaikuttivat Muhammedin ilmestykset, juutalaisuus ja Kristinusko. Perustaja oli Muhammed ja jumalakäsitys on monoteismi. Jumalaa kutsutaan nimellä Allah.

Muhammedin elämä

-perustuu suulliseen perimätietoon ja Koraaniin

- Oli köyhä orpo

- Setä opetti oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä

- noin 40 vuotiaana koki ensimmäisen ilmestyksen mekassa

            -> Jumala valitsi hänet profeetaksi

-  vakuuttui vähitellen ilmestysten juamallisuudesta

-Välitti jumalan sanat seuraajilleem

- Julisti yhden ainoan jumalan olemassaoloa, moraalista vastuuta ja sitä että kuoleman jälkeen pitää ottaa vastuu teoistaan

- Pako Medinaan 

• Islamilaisen ajan lasku
• Muutto medinaan eli hijra

-Muhammedista yhteisön johtaja ja valtiomies-profeetta

• ensimmäinen Islamilainen yhteisö
• Hallitsi teokraattisesti eli välitti Jumalan ratkaisun yhteisölleen
•  Korostettiin tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta
• Medinaa kuvastavat tekstit ovat luoneet muslimeille esikuvan ihanteellisesta yhteiskunnasta

Mekan valloitus

• Muhammed yritti levittää uskontoa Arabian  niemimaalle
• myöhemmin sinne syntyi yhtenäinen valtio

 Muhammedin merkitys islamille

• Uskonnollinen uudistaja
• Jumalan sanan lähettiläs
• poliittinen johtaja
• esimerkillinen ihminen
• Kehittti Islamin rituaalit ja elämäntavat

 Viisi peruspilaria

1. Uskontunnustus: "Allah on ainoa Jumala ja Muhammed on hänen profeettansa"
2. Rukous (viidesti päivässä kohti Mekkaa)
3. Almuvero
4. Paasto
5. Pyhiinvaellus (Mekkaan)

Muhammedin kuoltua alkoivat kiistat profeetan seuraajasta. Tästä  syntyi kaksi eri suuntausta, Sunnalainen ja Siialainen Islam.
Siialainen Islam

• Siiajohtaja= immami, poliittinen sekä uskonnollinen auktoriteetti
• 700-900 luvulla
• Johtajat Muhammedin heimosta
• Kunnioitetaan marttyyreita suunnan väkivaltaisen historian vuoksi

Sunnalainen Islam

• 700-800 luvulla
• tärkeää ko
•  
• raani, sunna ja yhetisön yksimielisyys
• ei elävää uskonnollista auktoriteettiä
• ei hierarkiaa eli arvojärjestystä
• 85% muslimeista 

Suufilaisuus

• mystinen suuntaus
• tarkoituksena Jumalan olemassaolon ymmärtäminen ja välittömän jumalakokemuksen etsiminen
• köyhyyden ihannoiminen

Islamin ihmiskuva
Ihminen on Jumalan luoma ja ihmisellä on luontainen taipumus palvoa yhtä jumalaa. Ihmisellä on taipumus hyvään ja pahaan, mutta luontainen taipumus hyvään on vahvempi. Ihmisellä on velvollisuus käyttää järkeään tehdessään moraalisia valintoja. Hyvät ihmiset palkitaan ja pahat ihmiset saavat rangaistuksen. Jumala on oikeudenmukainen ja armahtava.

Vapaa tahto
Ihmisen jokainen teko merkitään taivaallisiin kirjoihin. Ääripäinä jotkut ajattelevat että ihmisellä on täysin vapaa tahto ja jotkut että jumala on suunnitellut kaiken valmiiksi. Suurin osa muslimeista uskoo kuitenkin näiden ääripäiden  välimaastoon. Ihmisellä on islamin m,ukaan tekojensa suhteen valinnanmahdollisuus.

Etiikan perusteet
Jumala on hyvä ihmisille ja sen takia ihmisten on oltava hyviä toisilleen. Tärkeintä sisäinen aikomus ja pyrkimys hyvään. Ihmisellä on velvollisuus huolehtia perheestään ja ihminen ei ole teoistaan vastuullinen vain itselleen vaan koko suvulleen.

 Kärsimys
Kärsimys on jumalan armoa ja ihminen nyörtyy Jumalan edessä. Jumala on myös kohtuullinen kärsmiyksen määrässä. Hyvän ja pahan vaihtelu kuuluu elämään.

Kuoleman jälkeinen elämä
Pelastus riippuu itse ihmisestä.Sisäistä kamppailua pahaa vastaan kutsutaan jihadiksi. Elämä on ainutkertaista ja se kestää syntymästä kuolemaan.

Muslimin elämänkaari
Lapsuus ja nuoruus

• osaksi ummaa eli islamilaista yhteisöä
• nimenanto joka liittää lapsen sukuun
• poikien ympärileikkaus
• uskonnollinen kasvatus
• koraanikoulu

Aikuisuus

• mennä naimisiin 
• almuveron maksu
• avioliittospimus

Vanhuus

• Kuolema siirtymistä tilasta toiseen

 Islamilainen yhteiskunta ja kulttuuri
 Muslimit kuuluvat Islamin yhteisöön eli ummaan joka on maailmanlaajuinen uskonyhteisö. Vastasyntyneenä jäsenyyteen liitetty ei voi luopua uskosta.
Iltalehden uutinen naisesta joka kääntyi Islamista Kristinuskoon
Islam on valtiollinen uskonto jolla on oma lakinsa. jonka tärkeimmät lähteet ovat Koraani ja sunna. Laeissa on sekä uskonollisia velvollisuuksia esim ruoka ja häät, että lainopillisia määräyksi esim avioliitto ja rikoslaki. Nykyään islamilainen laki toimii kuitenkin vain Iranissa, Sudanissa, Saudi-Arabiassa ja Pakistanissa ohjenuorana.

lähteet

http://peda.net/veraja/leppavirta/lukio/ue/4/5/4
http://fi.wikipedia.org/wiki/Islam

Lukupäiväkirja 2

Kiinan ja Japanin uskonnollisuus
                                           Teemana siirtymäriitit (Teeman tunnistaa "-")

Kiinalainen kansanusko ja taolaisuus
 Kiinan perinteisillä uskonnoilla on yhtenevä käsitys maailmankaikkeudesta. Kaiken perusta on käsitys taosta. Tao koostuu jinistä ja jangista. Kiinalaisessa ajattelussa nämä voimat pyrkivät jatkuvasti kohti keskinäistä tasapainoa ja harmoniaa. 
Kiinalaisen kansanuskon jumalmaailma on monitasoinen. 
                                      1. Jumalat, jonka asemaan voidaan nostaa ihminen jonka vaikutus elinaikanaan on ollut huomattava
                                      2. Henget
                                      3. Esi-isät
Nämä kolme ovat osa tämänpuoleista todellisuutta, luontoa ja sen järjestystä.
 
- Jumalmaailmoitten toiseen ja kolmanteen tasoon vaikuttavat suuresti siirtymäriittien oikeanlainen järjestäminen. Ihminen jolle ei tehdä rituaalista hautausta jää maan päälle hengeksi. Henget ovat tyytymättömiä ja saattavat aiheuttaa ongelmia eläville. Esi-isien kuolemaan liittyvien rituaalien oikeanlainen toimittaminen on tärkeää, muuten esi-isästä voi tulla henki. 

Rituaaleissa tärkeää on yhteyksien pitäminen henkisiin olentoihin. Heille mm uhrataan ruokaa. Myös ennustaminen on tärkeä rituaali kiinalaisessa kansanuskossa. 

Taolaisuus

•    perusti 500-luvulla eKr elänyt Laotse joka oli kuitenkin myyttinen hahmo
•  taolaisuus on ainoa Kiinan alkuperäisuskonto.
•  Nykytaolaisuuteen kuuluu pappis- ja luostarisuuntaukset
• taolaisuus on enemmän rituaalista toimintaa
• ihminen nähdään luonnollisena olentona, joka koostuu kehosta, mielestä ja sielusta 
•  Tao on perusperiaate joka on ihmisen tavoittamattomissa vaikka se onkin kaikkialla läsnä
•  Ihmisen tavoitteena on pystyä toimimaan toimimatta
•  taolaisuus korostaa mystistä kokemusta
•  keskeistä ihmisen pyrkimys ykseyteen taon kanssa
•   rituaaleja voidaan tehdä kotona ja temppeleissä

- Taolaisuudessa pyritään myös pitkäikäisyyteen ja kuolemattomuuteen. Kuolemattomuuten pyritään vahvistamalla ihmisen elämänvoimia siten että hän saavuttaaa toisenlaisen kevyemmän ja kestävämmän ruumiin. Tällä yritetään välttää kuolema kokonaan.

Kungfutselaisuus
Perustajana toimi Kungfutse jota pidettiin moraalisena opettajana. Häntä alettiin palvoa jumalana 120-luvulla eKr. Hänen ajatuksiaan on koottu keskustelut-teokseen.

kungfutse korosti enemmän eettistä kuin uskonnollista ajattelua. Kungfutselaiset eivät uskokkaan  persoonalliseen jumalaan, vaan moraaliseen maailmankaikkeuteen. Ihanne ihminen on oikeudenmukainen ja jalo ihminen joka ilmentää teoissaan moraalisia hyveitä. Kultainen sääntö onkin yksi kungfutselaisuuden perusajatuksista. 
- Kungfutse ei ollut kiinnostunut tuonpuoleisesta vaan ajatteli että kuolema on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella.

Vastavuoroisuus on kungfutselaisuuden tärkeimpiä periaatteita.

Ihmissuhteet jaetaan Kungfutsen viiteen suhteeseen. Kaikkiin kuuluvat omat vastavuoroiset hyveensä:

1. Hallitsijan hyvyys ja alamaisen tottelevaisuus
2. Isän rakkaus ja pojan kunnioitus
3. Miehen oikeudenmukaisuus ja vaimon kuuliaisuus
4. Vanhemman veljen hyväntahtoisuus ja nuoremman veöljen nöyryys
5. Vanhemman ystävän uskollisuus ja nuoremman ystävän luottamus

Uskonto ja yhteiskunta Kiinassa

Uskonnon ja politiikan yhteys on Kiinassa vahva. Esim. Kun Kiinasta tuli tasavalta 1912, kungfutselaisuus menetti asemansa yhteiskunnallisena filosofiana. 1946 alkoi kulttuurivallankumous jolloin uskontoja hävitettiin. Nykyään Kiinassa on virallisesti hyväksytty viisi uskontoa: buddhalaisuus, taolaisuus, Islam, sekä katolinen ja protestanttinen kristinusko. Uskonnonvapaus on kuitenkin yhä rajattu. Kaupungeissa vanhojen tapojen kunnioitus on vähentynyt kun taas maaseudulla vanhat tavat elävät sekä arjessa että juhlassa. 

Japanin uskonnollisuus 

Tyypillistä japanilaiselle uskonnollisuudelle on se, että japanilaiset kuuluvat sekä shintolaisuuteen että buddhalaisuuteen. Tätä kutsutaan monimuotoiseksi synkretismiksi.

Sintolaisuus

• Japanin kansallinen uskonto
• ei perustajaa eikä virallista pyhää kirjallisuutta
• Panteistinen uskonto jossa uskotaan luonnnon pyhyyteen
• keskeinen käsite on kami
• Tärkeää perinteiden kunnioitus, puhtaus ja kamien osoittaman tien kulkeminen
• Kansansintolaisuus esiintyy kodissa mm esi-isien hyllyn ja jumalhyllyn kautta.
• Keskeistä shintolaisuudessa on ajatus puhtaasta ja epäpuhtaasta.
• Kamien pyhyyteen ei voi astua epäpuhtaana ja Toriin alta kulkeminen puhdistaa

- uudenvuodenjuhlaa voidaan pitää eräänlaisena siirtymäriittinä uuteen vuoteen. Silloin mm uudistetaan kotona olevat pienoistemppelit. He uskovat että silloin voi vaikuttaa menestykseensä tulevana vuonna- Lapsen syntymään kuuluu paljon rituaaleja. Seitsemän päivän ikäisenä lapsi saa nimen. Kuukauden ikäisenä lapsi viedään sintotemppeliin jossa suoritetaan uhrilahja ja pappi siunaa lapsen. Tässä tilaisuudessa lapsi esitellään myös kameille. Aikuistumisrituaali suoriteetan nuoren ollessa 13-17 v. tämän avulla nuori julistetaan aikuiseksi.
- Häät pidetään yleensä sintotemppelissä, mutta paikkaa joka takaa parhaimman avioliiton kysytään yleensä ennustajalta. Hautajaiset suorittavat yleensä buddhalaiset munkit. Hautajaisseremonioiden tarkoitus on saattaa vainaja osaksi esi-isien yhteisöä.