Teemana Buddhalaisuuden eri suuntaukset
Buddhalaisuuden synty ja pyhä kirjallisuus
- 400-300 eKr -> legenda Gautamasta josta tuli Buddha kun hän oli valaistunut -> Gautaman synnyn hetkellä tapahtui ihmeitä -> Syntyi äidinsä kyljestä (kalevala?) -> käytettiin arvonimeä prinssi, syntyi varakkaaseen perheeseen -> Lähti palatsista 29 vuotiaana ja huomasi että elämään kuului kärsimys -> hyvästeli perheensä ja harjoitti kuuden vuoden ajan ankaraa askeesia -> ei toiminut joten päätyi hakemaan taspaainoa ääripäiden välille, kulkemaan keskitietä -> Koki valaistumisen jonka henkistä tilaa kutsutaan Nirvanaksi -> Opetti Benaresissa, painotti kultaista keskitietä -> sangha ja Buddhalainen luostariyhteisö syntyivät -> Opetti Dharmaa -> Kuollessaan siirtyi parinirvanaan -> Buddhan elämästä tiedetään suullisen perimätiedon takia -> ALkuperäiset kirjoitukset nimeltään sutra -> "kolme koria" eli Tripitaka ->Buddhalaisuuden pyhät kirjoituskokoelmat ovat Tipitaka ja Tripitaka.
- Opetuksia tulkittiin erilailla josta alkoi kehittyä Buddhalaisuuden eri suuntaukset
Opit
Buddhalaisuuden mukaan ei ole mitään pysyvää eli todellisuus on jatkuvaa muutosta. Ihmisellä ei ole pysyvää minää, persoonaa tai sielua, vaan ihminen muuttuu koko ajan. Aineellinen maailma on katoavaista. Elämän perusopit ovat neljä jaloa totuutta. Kärsimys voi lakata vain jos ihminen kulkee kahdeksanosaisen polun mukaan.Buddhalaisuuden hyveitä ovat ystävällisyys kaikkea olevaista kohtaan, anteliaisuus, pidättäytyminen vastuuttomasta seksuaalisuudesta, rehellisyys ja tietoisuus. Niin kuin Hindulaisuudessakin, buddhalaiset uskovat karmaan; kaikilla teoilla on seurauksensa. Buddhalaiset ajattelevat että ihmisen karmassa on viisi erilaista perusosaa jotka liittyvät fyysiseen olemukseen, tunteisiin, havantoihin, tahtomiseen ja tietoisuuteen. Ihminen ei kuitenkaan kerää sielulleen hyvää karmaa koska sielua ei ole.Tätä voidaan pitää yhtenä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden erona.
- Buddhalaisuus on jakautunut moneen eri suuntaukseen jotka eroavat toisistaan mm siinä että kuka voi saada Nirvanan
Theravadan mukaan vain munkista voi tulla valaistunut eli arhat. Heidän mielestään Gautama oli kuitenkin viimeinen täysin valaistunut eli Buddha. Toisin sanoen vain munkit voivat pelastua. Maallikkojen keskeinen tehtävä on ruokkia munkkeja, koska munkeilla on erityinen asema yhteisössä.
Mahajana eli pohjoisen buddhalaisuus. Gautama Buddhan lisäksi tulee olemaan ja on ollut muitakin Buddhia, eli kaikki voivat pelastua. Munkkilaitos ei siis yhtä tärkeä kuin Theravadan buddhalaisuudessa.
Uskotaan että kaikilla on buddhaluonto.
Kiinassa Mahajana suuntausta edustavat:
- Chan-buddhalaisuus jossa uskotaan että opetus ja kommunikaatio tapahtuavt sanojen tuolla puolen. Intuitiivista asioiden oivaltamista pidetään tärkeämpänä kuin loogista ajattelua.
- Puhtaan maan koulukunta uskotaan Puhtaaseen maahan eli välitilaan tavallisen elämän ja Nirvanan välillä. Ihminen voi päästä sinne jälleensyntymän kautta. Opissa ei vaadita vetäytymistä luostariin, vaan rituaaleja pystyi tekemään myös kotona.
Zen-buddhalaisuus joka on Japanin suuntaus. Kaksi pääsuuntausta joiden ero oli siinä miten valaistuminen saadaa. Toisen mielestä tarvittiin aktiivista harjoittelua ja toisen mielestä pelkkä usko riittää siihen että ihmisestä tulee Buddha (Kristinuskossakin usko riittää ns "pelastumiseen"). Oivallus tärkeässä asemassa, tarkoituksena mielen tyhjennys.
Lamalaisuudessa/vajrana-bussaddhalaisuudessa Dalai Lama tärkeä hahmo.Hän on lamalaisuuden johtaja. Hän on tunnetuin buddhalaisuuden johtajista.Oppien mukaan ihminen on osa kosmosta. Tavoitteena on löytää ihmisen ja kosmoksen yhteys. Lamalaisuudessa munkit ovat erittäin keskeisessä asemassa.
- Eroa buddhalaisuuden uskonharjoituksessa on myös maallikkojen ja buddhalaisen sivistyneistön välillä. Buddhalaisuudessa ei periaatteessa ole jumalia, rukouksia tai juamlille tai hengille uhrausta, mutta maallikoille buddhalaisuus on juuri näitä. Buddhalaisen sivistyneistön eli esim munkkien tai pappien uskonnon harjoitus on enemmänkin meditaatiota ja pyhien tekstien lukua.
 |
| Kahdeksanpuolainen pyörä jota pidetään buddhalaisuuden tunnuksena |
Elämäntapa ja taide
Buddhalaisuuteen kuuluu keskeisenä osana meditaatio. Se on tietoista mielenharjoitusta, jonka avulla pyritään laajentamaan tietoisuutta ja synnyttämään oivallus olemassaolon luonteesta. Meditaatioon sisältyy usein buddhalaisuuden oppien ja symbolien mietiskely, mutta nykyään meditaatio on länsimaissa normaalia myös ilman uskonnollista merkitystä Munkit meditoivat luostareissa suurien Buddhan kuvien ja patsaiden edessä. Kotona ihmisillä on Buddhan kuvia ja patsaita, mutta ne ovat paljon pienempiä.
Maallikot voivat antaa munkeille ruokaa osoituksena kunnoituksestaan buddhalaisuutta kohtaan. Munkkein toimeentulo riippuu maallikoista. Maallikkojen uskonnonharjoittamiseen kuuluvat mm kalendaaririitit eli Buddhan elämän muisto juhlat, pyhien kirjojen palvonta ja mm Buddhan kuvien ja patsaiden kunnioitus.
Buddhalainen taide ilemntää Buddhan keskeisiä opetuksia.
 |
| Mandala: maailmankaikkeutta kuvaava kaavio |
NELJÄ JALOA TOTUUTTA
- Maailma on epätyydyttävä. (dukkha)
- Epätyydyttävyyden syynä on haluaminen (tanha).
- Epätyydyttävyys lakkaa, kun haluaminen sammuu (nirvana).
- Epätyydyttävyyden lakkaamiseen johtava tie on jalo kahdeksanosainen tie.
-------->
JALO KAHDEKSANOSAINEN TIE
- OIKEA OIVALLUS = neljän jalon perustotuuden käsittäminen
- OIKEA MIELI = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
- OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta, juoruista ja epäystävällisistä sanoista
- OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
- OIKEA ELINKEINO = ei orja- tai myrkkykauppias, väkijuomien tekijä tai aseseppä
- OIKEA PYRKIMYS = pyrkimys estää pahan syntyä
- OIKEA VALPPAUS = pyrkimys tietoisuuteen kaiken väliaikaisuudesta. Mietiskely.
- OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen
Lähteet:
Kuva 1 :http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal1.html
Kuva 2 http://soutien67.free.fr/varies/mandalas%2001.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti