Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Lukupäiväkirja 1 USKONTO 4 MAAILMAN USKONNOT

Buddhalaisuus 
            Teemana Buddhalaisuuden eri suuntaukset 


 Buddhalaisuuden synty ja pyhä kirjallisuus

- 400-300 eKr -> legenda Gautamasta josta tuli Buddha kun hän oli valaistunut -> Gautaman synnyn hetkellä tapahtui ihmeitä -> Syntyi äidinsä kyljestä (kalevala?) -> käytettiin arvonimeä prinssi, syntyi varakkaaseen perheeseen -> Lähti palatsista 29 vuotiaana ja huomasi että elämään kuului kärsimys -> hyvästeli perheensä ja harjoitti kuuden vuoden ajan ankaraa askeesia -> ei toiminut joten päätyi hakemaan taspaainoa ääripäiden välille, kulkemaan keskitietä -> Koki valaistumisen jonka henkistä tilaa kutsutaan Nirvanaksi -> Opetti Benaresissa, painotti kultaista keskitietä -> sangha ja Buddhalainen luostariyhteisö syntyivät -> Opetti Dharmaa -> Kuollessaan siirtyi parinirvanaan -> Buddhan elämästä tiedetään suullisen perimätiedon takia -> ALkuperäiset kirjoitukset nimeltään sutra -> "kolme koria" eli Tripitaka ->Buddhalaisuuden pyhät kirjoituskokoelmat ovat Tipitaka ja Tripitaka.
- Opetuksia tulkittiin erilailla  josta alkoi kehittyä Buddhalaisuuden eri suuntaukset


Opit

Buddhalaisuuden mukaan ei ole mitään pysyvää eli todellisuus on jatkuvaa muutosta. Ihmisellä ei ole pysyvää minää, persoonaa tai sielua, vaan ihminen muuttuu koko ajan. Aineellinen maailma on katoavaista. Elämän perusopit ovat neljä jaloa totuutta. Kärsimys voi lakata vain jos ihminen kulkee kahdeksanosaisen polun mukaan.Buddhalaisuuden hyveitä ovat ystävällisyys kaikkea olevaista kohtaan, anteliaisuus, pidättäytyminen vastuuttomasta seksuaalisuudesta, rehellisyys ja tietoisuus. Niin kuin Hindulaisuudessakin, buddhalaiset uskovat karmaan; kaikilla teoilla on seurauksensa. Buddhalaiset ajattelevat että ihmisen karmassa on viisi erilaista perusosaa jotka liittyvät fyysiseen olemukseen, tunteisiin, havantoihin, tahtomiseen ja tietoisuuteen. Ihminen ei kuitenkaan kerää sielulleen hyvää karmaa koska sielua ei ole.Tätä voidaan pitää yhtenä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden erona.

-  Buddhalaisuus on jakautunut moneen eri suuntaukseen jotka eroavat toisistaan mm siinä että kuka voi saada Nirvanan

Theravadan mukaan vain munkista voi tulla valaistunut eli arhat. Heidän mielestään Gautama oli kuitenkin viimeinen täysin valaistunut eli Buddha. Toisin sanoen vain munkit voivat pelastua. Maallikkojen keskeinen tehtävä on ruokkia munkkeja, koska munkeilla on erityinen asema yhteisössä.
 Mahajana eli pohjoisen buddhalaisuus. Gautama Buddhan lisäksi tulee olemaan ja on ollut muitakin Buddhia, eli kaikki voivat pelastua. Munkkilaitos ei siis yhtä tärkeä kuin Theravadan buddhalaisuudessa.
Uskotaan että kaikilla on buddhaluonto.
Kiinassa Mahajana suuntausta edustavat:
          - Chan-buddhalaisuus jossa uskotaan että opetus ja kommunikaatio tapahtuavt sanojen tuolla              puolen. Intuitiivista asioiden oivaltamista pidetään tärkeämpänä kuin loogista ajattelua.
          -  Puhtaan maan koulukunta uskotaan Puhtaaseen maahan eli välitilaan tavallisen elämän ja                         Nirvanan välillä. Ihminen voi päästä sinne jälleensyntymän kautta. Opissa ei vaadita vetäytymistä                    luostariin, vaan rituaaleja pystyi tekemään myös kotona.
Zen-buddhalaisuus joka on Japanin suuntaus. Kaksi pääsuuntausta joiden ero oli siinä miten valaistuminen saadaa. Toisen mielestä tarvittiin aktiivista harjoittelua ja toisen mielestä pelkkä usko riittää siihen että ihmisestä tulee Buddha (Kristinuskossakin usko riittää ns "pelastumiseen"). Oivallus tärkeässä asemassa, tarkoituksena mielen tyhjennys.
Lamalaisuudessa/vajrana-bussaddhalaisuudessa Dalai Lama tärkeä hahmo.Hän on lamalaisuuden johtaja. Hän on tunnetuin buddhalaisuuden johtajista.Oppien mukaan ihminen on osa kosmosta. Tavoitteena on löytää ihmisen ja kosmoksen yhteys. Lamalaisuudessa munkit ovat  erittäin keskeisessä asemassa.
- Eroa buddhalaisuuden uskonharjoituksessa on myös maallikkojen ja buddhalaisen sivistyneistön välillä. Buddhalaisuudessa ei periaatteessa ole jumalia, rukouksia tai juamlille tai hengille uhrausta, mutta maallikoille buddhalaisuus on juuri näitä. Buddhalaisen sivistyneistön eli esim munkkien tai pappien uskonnon harjoitus on enemmänkin meditaatiota ja pyhien tekstien lukua.

Kahdeksanpuolainen pyörä jota pidetään buddhalaisuuden tunnuksena


Elämäntapa ja taide

Buddhalaisuuteen kuuluu keskeisenä osana meditaatio. Se on tietoista mielenharjoitusta, jonka avulla pyritään laajentamaan tietoisuutta ja synnyttämään oivallus olemassaolon luonteesta. Meditaatioon sisältyy usein buddhalaisuuden oppien ja symbolien  mietiskely, mutta nykyään meditaatio on länsimaissa normaalia myös ilman uskonnollista merkitystä Munkit meditoivat luostareissa suurien Buddhan kuvien ja patsaiden edessä. Kotona ihmisillä on Buddhan kuvia ja patsaita, mutta ne ovat paljon pienempiä.
Maallikot voivat antaa munkeille ruokaa osoituksena kunnoituksestaan buddhalaisuutta kohtaan. Munkkein toimeentulo riippuu maallikoista. Maallikkojen uskonnonharjoittamiseen kuuluvat mm kalendaaririitit eli Buddhan elämän muisto juhlat, pyhien kirjojen palvonta ja mm Buddhan kuvien ja patsaiden kunnioitus.
Buddhalainen taide ilemntää Buddhan keskeisiä opetuksia.


Mandala:  maailmankaikkeutta kuvaava kaavio




NELJÄ JALOA TOTUUTTA


  1. Maailma on epätyydyttävä. (dukkha)
  2. Epätyydyttävyyden syynä on haluaminen (tanha).
  3. Epätyydyttävyys lakkaa, kun haluaminen sammuu (nirvana).
  4. Epätyydyttävyyden lakkaamiseen johtava tie on jalo kahdeksanosainen tie.
    -------->


JALO KAHDEKSANOSAINEN TIE

  1. OIKEA OIVALLUS = neljän jalon perustotuuden käsittäminen
  2. OIKEA MIELI = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
  3. OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta, juoruista ja epäystävällisistä sanoista
  4. OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
  5. OIKEA ELINKEINO = ei orja- tai myrkkykauppias, väkijuomien tekijä tai aseseppä
  6. OIKEA PYRKIMYS = pyrkimys estää pahan syntyä
  7. OIKEA VALPPAUS = pyrkimys tietoisuuteen kaiken väliaikaisuudesta. Mietiskely.
  8. OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen


Lähteet:
Kuva 1 :http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/buddhal1.html
Kuva 2  http://soutien67.free.fr/varies/mandalas%2001.htm

perjantai 20. syyskuuta 2013

5. lukupäiväkirja Kirkot nykyaikana

Kirkot ja yhteiskunta Euroopassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa
Käsitteet:
Tunnustuskirkko- Pieni vähemmistö kristittyjä joka vastusti jo varhaisessa vaiheessa Hitlerin hallintoa
Kansalaisuskonnot- uskonnollisuuden muoto jossa valtiolle tai kansakunnalle annetaan erityinen uskonnollinen merkitys


Ydinasiat:
1. Kristinusko on vaikuttanut Euroopassa pisimpään -> Toisen maailmansodan aikana ennen näkemättömiä haasteita -> vainot, sodat ja uudet poliittiset järjestelmät.
2. Länsi-Euroopan kirkot ja toinen maailmansota -> Paavi joutui tasapainoilemaan dikatorisen valtion ja katolisten kristittyjen turvallisuuden välillä -> fasismi ja uskonnonvastainen kommunismi uhkasivat -> Hitler tunnusti kristinuskon ja kirkkojen olevan valtion moraalinen selkäranka ->Natsit vainosivat kirkkoja ja niiden papistoja -> Tunnustuskirkko vastusti.
3. Valtion ja kirkon eriytyminen Länsi-Euroopassa -> kristinusko 1900-luvulla sivuun päätöksenteosta -> kirkot kehittivät omaa toimintaansa ->Kristillisdemokraattiset puolueet.
4. Kristinusko monikulttuurisessa Euroopassa ->Eurooppalaisten kristillisyys monikulttuurista -> Vieraantuneet kirkosta mutta eivät uskonnoista -> Uusia maailmanuskontoja -> uskonnottomia ideologioita ja aatteita.
5. Kirkko neuvostoliitossa -> Venäjän ortodoksinen kirkko -> toinen maailmansota ja Stalinin vainot -> kirkko valtion hyödyllinen tukija -> valtion virallinen kanta uskonnon vastainen toiminta jatkuisi -> hyökkäys kirkkoa vastaan.
6. Venäjän uskonnollinen tila nyt -> neuvostovalta päättyi -91 -> kirkko sai oikeutensa toimia kirkkona ->yhteinen näkemys moraalista lujittaa venäläisten identiteettiä -> perusopetukset tunnetaan huonosti, rituaalit yleisiä.
7.Yksilön Yhdysvallat -> valtio ja kirkko ovat erossa toisistaan ->uskonto yksilöllistynyt -> uskovien yhteisöllisyys -> näkyy arjessa ja moraalisissa valinnoissa -> uskonto ja politiikka sidoksissa toisiinsa -> konservatiivit ja liberaalit.

Lähetystyö ja kristinuskon leviäminen
 Käsitteet:
Dakonityö- autetaan erilaisista sosiaalisista ongelmista kärsiviä
Ekumenia- kirkkojen välinen yhteistyö

Ydinasiat: 
1.Idässä ja lännessä munkit levittivät kristinuskoa Eurropan ja Aasian kansoille -> Löytöretkien myötän katolinen lähetystyö levisi -> kansainvälinen kauppa ja siirtomaapolitiikka vauhdittivat lähetystyötä -> koululaitoksen ja terveydenhuollon kehitys
2. Lähetystyö nykypäivänä -> evankeliumin levittäminen -> diakonityö ->yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa -> ekumenia -> paikallinen kulttuuri pitää ottaa huomioon muuttamatta kristinuskon perus oppeja -> Painopiste Aasian suurkaupungeissa
3.Lähetytyön tavoite saada itsenäinen kristillinen kirkko -> riippumattomuus länsimaisista krikoista ->kirkot tekevät itse lähetystyötä -> kristinusko osa länsimaista kulttuuria
4. Kritiikkiä lähetystyöstä -> diakoniaa hyväksi käyttäen houkuttelevat ihmisiä kirkon jäseniksi -> paikallisten kulttuurien tuhoaminen

Kristinusko Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Oseaniassa
Käsitteet:
Vapautuksen teologia- 1970 luvulla latinalaisessa amerikassa syntynyt teologinen virtaus, jossa korostetaan kristinuskon sosiaalisen vastuun merkitystä.
Karismaattinen liike- uskonnollinen liike


 Ydinasiat:
1. Kristinusko Afrikassa -> 1800 luvulla lähetystyön takia kristillistyi voimakkaasti ->itsenäisiä kirkkoja jotka loivat omaa afrikkalaista teologiaa -> musiikki ja taide ->afrikkalainen maailmankuva ->vahva usko henkiin -> rukouksella parantaminen-> haasteina eri kirkkojen ja uskontojen välinen yhteistyö.
2. Kristinusko Aasiassa ->kristityt vähemmistönä ->vanhojen uskontojen pyhät kirjat ->Kristinuskoa hidastavat Aasian maiden perinteiset maailmanuskonnot.
3.Latinalainen Amerikka ->katolinen kirkko käännytti Väli-ja Etelä-Amerikan kansojen kristityiksi -> tuhosi intiaanien kulttuuria -> 90% latinalaisen Amerikan väestöstä kristittyjä.
4. Oseania -> kristinusko valtauskonto -> kristinusko levisi siirtomaaisäntien muakana 1700-luvulla -> maahanmuuttopolitiikka.

Ekumenia ja uskontodialogi
Käsitteet:
 Allianssiekumenia- hengellinen yhteys kristittyjen kesken
 synkretismi- uskontojen oppien sekoittuminen


Ydinasiat:
1. Ekumenia ->yhteinen näkemys kristinuskosta -> ekumeeniset pyrkimykset teollistuminen, kaupungistuminen, uudet ideologiat ja maallistuminen.
2.ekumenian saavutuksia -> yksimielisyys on lisääntynyt kasteestaa, ehtoollisesta ja kirkon viroista.
3.Ekumenian haasteita-> kristinuskosta vieraantuminen, synkretismi ja eettiset ongelmat.
4.uskontodialogi, uskontojen välinen vuoropuhelu ->käydään monella tasolla -> epäviralliset tahot ja kirkkojen maailmanneuvosto
.

Uskonnonvapaus ja sen toteutuminen
Käsitteet:
Amsterdamin sopimus-EU:n virallinen kanta kirkkojen asemaan EU-valtioissa. takaa uskonnovapauden
Ekumenia- kristillisten kirkkojen välinen yhteistyö

 ydinasiat:
1.Uskontojen tasavertaisuuden periaate -> Yhdysvallat ja suurin osa Euroopasta suhtautuu uskontoon puolueettomasti.
2. Uskonnon kieltäminen -> voi kieltää kaiken uskonnonharjoituksen -> kommunistiset valtiot.
3. EU ja kristilliset kirkot -> uskonnonvapaus -> valtioiden välinen yhteistyö tukee kirkkojen ekumeniaa


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

4. lukupäiväkirja Reformaatio ja katolinen kirkko

Saksan reformaatio ja sen leviäminen
Käsitteet:
 Reformaatio- uskonpuhdistus
 Humanismi- Korostaa yksilön arvoa
 Muotoperiaate-raamatun piti olla kristillisen elämän ja opin ohjekirja
 Sisältöperiaate- Ihminen pelastuu vain jumalan armon päästessä vaikuttamaan

Ydinasiat:
1.  Reformaation tausta -> uusi aatesuuntaus, renesanssi. Ihannoi kreikkalaista ja roomalaista kulttuuria. -> Kirjanpainotaito, maailmankuvan muuttui, löytöretket -> Toivat uutta tietoa ulkopuolisista maista ja kulttuureista. -> Humanismi uusi aatehistoriallinen ilmiö -> Paavinvallan maallistuminen
2. Kritiikkiä katolisen kirkon oppia kohtaan ->Martin Luther kritisoi anekauppaa -> naulasi 95 teesiä kirkon oviin -> Kutsuttiin valtiopäiviin kuultavaksi -> syytettiin harhaoppisista ajatuksista -> erotettiin kirkosta ja julistettiin lainsuojattomaksi.
3. Uskonpuhdistuksen pääperiaatteet ->tuli poistaa kaikki mikä oli raamatun vastaista -> Luther korosti muotoperiaatetta -> Lutherin mielestä tärkeintä usko kristukseen -> kritisoi pyhien valvontaa ja vastusti katoliselle kirkolle tyypillisiä sivualttareita -> Oppi ihmisen pelastuksesta nousi refermaatiossa keskeiseksi.
4. reformaation vaikutus kirkon elämään -> Raamattu käännettin kansan kielelle -> Sakramentit vähenivät, vain kaste ja ehtoollinen jäivät -> Saarnan asema korostui koska niissä opetettiin uutta uskontulkintaa -> Luostarit laukkautettiin -> pappien selibaatit kumottiin
5. Reformaation vaikutus elämään -> polittisia vaikutuksia, talonpojat halusivat paremman aseman

Reformaatio Sveitsissä
Käsitteet:
 Anabaptistit- uudelleenkastajat, kastoivat aikuisia jotka tunnustivat julkisesti uskonsa
Predestinaatio- ennaltamäärääminen. Ennalta määrätty pelastuiko ihminen vai joutuiko hän kadotukseen.
Presbyteeri- Vanhimmat, valvovat muiden seurakuntalaisten toimia

Ydinasiat:
 1. reformaation alku Zurichissä -> Lutherin mielestä kristus oli ehtoollisen kautta läsnä -> Zwinglin mielestä ehtoollinen puhtaasti symbolinen -> Luterilainen ja sveitsiläinen uskonpuhdistus eri teille -> jos luther päätti jotain Zwingli teki täysin toisella lailla. 
2. reformaation leviämien geneveen -> Jean Calvin oli käytännön uudistaja ja halusi luoda Genevestä kaupungin jossa vallitsisi kuri ja järjestys -> kapakat ja muut huvitukset kiellettiin -> Raamattu lakikirja -> ajatus predestinaatiosta -> Opeilla merkittävä poliittinen vaikutus ->jos esivalta ei totellut jumalaa, ei kristitynkään tarvinnut totella esivaltaa.
3.Kalvinismi -> reformoitua kristillisyyttä, tyypillistä raamatullisuus.-> raamattu koostuu laista ja armosta -> sakramentit kaste ja ehtoollinen -> Selkeä työnjako pastoreiden, opettajien, diakonien ja presbyteerien välillä

Reformaatio Englannissa
Käsitteet:
 Puritanismi- painotti ihmien pelastustietoisuutta ja ennaltamääräämisoppia. Korostettiin itsekuria, huvitukset olivat sopimattomia harrastuksia kritityille. Pitivät arvossa Raamattua ja saarnaa

Ydinasiat:
 1. Kuninkaallisia aviohuolia -> Kuningas Henrik halusi pojan jota hänen vaimonsa ei pystynyt antamaan -> Pyysi Paavia mitätöimään avioliiton -> paavi ei suostunut -> Englannin kirkko itsenäistyi paavin kontrollin alta ->Henrikistä Englannin kirkon johtaja -> Kutsuttiin nimellä refermoitu katolinen kirkko
2.Reformaation toteutus -> henrik kehui olevansa nyt kuningas sekä paavi -> Rooman paavi ei hyväksynyt -> Henrik erotettiin katolisesta kirkosta -> Humanisti Thomas More ei hyväksynyt  kunikaan asemaa krikon päänä, henrik mestautti -> Henrik otti käyttöön uudistuksia -> luostarit lakkautettin, raamattu käännettiin englanniksi, maallikoillekkin ehtoollisessa viini -> samansuuntaiset uudistukset kuin Saksassa.
3. Englannin kirkon kehitys Henrikin jälkeen -> Maria valtaan, halusi palauttaa englantiin katolisen kirkon mahdin -> perusti muutaman luostarin ja palautti katolisen liturgian -> Tapatti ja karkotti protestantteja-> kutsuttiin Maria Veriseksi 
4. Marian kuoleman jälkeen Elisabeth valtaan, joka oli protestantti -> Jatkoi uskonpuhdistusta maltillisemmin -> ei halunnut itseään kutsuttavan englannin kirkon ylimmäksi johtajaksi, vaan "ylimmäksi suojelijaksi" -> Englannin kirkko omaksui keskitien katolisen ja protestanttisen kirkkojen välillä -> Elisabethin uudistukset loivat yhtenäisen protestanttisen kirkonm -> Paavi erotti Elisabethin Katolisesta kirkosta



 Katolinen kirkko uuden ajan alussa
Käsitteet:
inkvisitio- paavillinen virasto, tehtävänä oli kirkon opin  puhtauden vaaliminen.
Index- kiellettyjen kirjojen luettelo
Jesuiittajärjestö- korkeasti oppineiden miesten ylläpitämä koulutus- ja valvontaorganisaatio ja sääntökunta. Harjoittivat lähetystyötä ja pyrkivät sopeutumaan kuhunkin kulttuurin yrittämättä muuttaa sitä. Loppujen lopuksi Paavi kieli jesuiitojen toiminnan. Nykypäivänä tärkeä rooli koulutuksen ja kasvatuksen kannalta.


Ydinasiat:
1.Trenton kirkolliskokous ja katolinen refermaatio -> tavoitteena yhdistää katolinen ja protestanttinen kirkko ->protestanteilla ei äänestysoikeutta, kokouksesta tuli vain katolise kirkon uudistumisen näyttämö -> kokouksen päätökset olivat kompromisseja.
2.Oppia koskevia päätöksiä -> raamatun arvovaltaa korostettiin -> katolinen  pelastuskäsitys vakiinnutettiin -> pyhäinjäännösten ja pyhien kunnioittaminen ->sakramenttejä seitsemän
3.Trenton uudistuksia -> anekauppa lakkautettiin -> kansanopetuksen kehittäminen -> papeilla piti olla teologinen koulutus -> index -> protestanttiset harhaoppisia -> monia kirkkoja ->Eurooppa uskonnollisesti jakautunut ->uskonsodat loppuivat.  

perjantai 13. syyskuuta 2013

3.lukupäiväkirja Ortodoksinen kirkko

Idän kirkko ja yhteiskunta
 Käsitteet:
 Kyrillinen kirjaimisto- Slaavilaisissa kielissä käytössä oleva kirjaimisto
Uniaatit- Rooman vallan tunnustajat
Autokefaalinen- täysin itsenäinen ortodoksinen kirkko



Ydinasiat:
1.Idän kristillisyys ortodoksisuus -> juuret Bysantissa, itä-Roomassa -> merkittävä kristitty keisari Justinianus -> loi yhtenäisen valtiokirkon
2.Ortodoksisuuden leviäminen loppui idän kirkon jakautumiseen 400-500 luvuilla -> Islam "kilpailijaksi" -> Ortodoksisuus levisi kohti pohjoista
3.Kiovassa ruhtinas Vladimir kastettiin kristinuskoon -> Kristinusko Venäjälle ->Moskovasta Venäjän kirkon uusi pääpaikka.
4.Bysantin valtakunta romahti  1453 -> kritittyjä ohjattiin kääntymään muslimeiksi ->Bysantin kirkon vaalijoiksi nousivat venäjän kirkko ja moskova -> 1400 luvulla venäjän kirkosta tuli täysin itsenäinen ortodoksinen kirkko -> moskovan patriarkaatti
5. Pietari suuri lakkautti Moskovan Patriarkaatin -> perusti pyhän synodin -> kirkon toimintaa valvottiin tarkasti

Ortodoksisen kirkon elämää
 Käsitteet:
Liturgia- ehtoollisjumalanpalvelus
Tuohus- kirkko kynttilä
Kilvoittelu- ortodoksinen uskonnonharjoittaminen

Ydinasiat:
1.Liturgian merkitys suuri -> jaetaan kolmeen osaan: Valmistava osa, opettavien liturgia ja uskovaisten liturgia 
2. Liturgiaan valmistautumiseen kuuluu paasto -> paastosäännöt esim ei syödä eläimiä -> pyrkimys rikastuttaa hengellistä elämää ja oppia nöyryyttä -> Suuri paasto alkaa 7 viikkoa ennen pääsiäistä joka on kristikunnan merkittävin juhla.
3. Luostarielämän merkitys -> opettavat, kouluttavat ja auttavat -> keskeinen hengellinen kirjallisuus, moraali ja liturgiset käytänteet ovat syntyneet luostareissa
4. Ikonit ja pyhät ihmiset-> opetuskellista ja rukoukseen ohjaavaa merkitystä -> Ikoneja tehtäessä noudatetaan tarkkoja sääntöjä

Ortodoksisen kirkon oppi
Käsitteet:
 Kaanon- kirkon  ohjesääntö
 Jumalallistuminen- Tavoite saada yhteys jumalaan ja kasvaa jumalan kaltaisuuteen
 Mysteerio- Sakramentti

 Ydinasiat:
 1. Opin perusta -> Perustuu raamattuun ja kirkolliskokousten päätöksiin -> Nykyään sääntöjä pitää soveltaa sopiviksi nyky yhteiskuntaan
2. Mystinen teologia ja elämän päämäärä ->Kirkon oppi kuvaa jumalan ilmestymisen salaisuutta ->Tavoite jumalallistuminen 
3. Seitsemän sakramenttiä -> lapsikaste ja mirhalla voitelu, eukaristia, katumus, pappeus, avioliitto, sairaanvoitelu

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

2. lukupäiväkirja Katolinen kirkko keskiajalla

Kristikunnan hajaantuminen
          - idän ja lännen kirkko
Käsitteet:
Koptilaisuus- Egyptissä ja Etiopiassa vaikuttava kristillisyyden muoto, joka periytyy alkukirkon ajoista.
Kirkonkirous- Kuolemansynteihin syyllistyneen erottaminen kirkon yhteydestä.
Ristiretket- Paavin organisoimat aseelliset retket vuosina 1096-1270 Pyhän maan valloittamiseksi takaisin muslimeilta.

Ydinasiat:
1.Sydänkeskiajalla (1000-1300) alkukirkko hajaantui -> Suuri skisma
2.Läntinen ja itäinen kirkko lakavat kasvaa erilleen-> Eron syyt uskonnollisia, kulttuurillisia ja poliittisia -> valtataistelu Itä-Rooman ja Länsi-Rooman välillä
3. Uskonnolliset eroavuudet-> Lännessä Latina ja Idässä Kreikka -> Uskontunnustusten erot.
4.Ristiretket -> osa pyhiinvaellusperinnettä, muututivat lopulta ryöstöretkiksi -> neljännen ristiretken päädyttyä ryöstöihin ja tuhoon Konstantinopolissa idän ja lännen kirkkojen erosta tuli lopullinen

Keskiajan kristillinen yhteiskunta

Käsitteet:
Germaanilähetys- Keski-Euroopassa germaaniheimojen keskuudessa tehty lähetystyö
Feodaalijärjestelmä- läänitysjärjestelmä
Apostolinen jatkuvuus-oppi jonka mukaan piispan ja pappisvihkimyksen pätevyyden edelletys on, että vihkimyksen suorittaa itsekin piispalta vihkimyksen saanut piispa.

Käsitteet:
1.Klodvigin kaste vaikutti ratkaisevasti kristinuskon leviämiseen -> oli suuri johtaja ja hänen kääntymisensä merkitsi koko heimon kääntymistä.
2.Uusi kulttuuri,tavat ja moraali germaaneille -> pohja myöhäiskeskiajalla syntyneelle yhtenäiskulttuurille.
3. Eri alueille piispat vihkimään kirkkoja ->maallista valtaa, huolehtivat sairaista ja köyhistä
4.Paavin hovi, kuuria, oli Euroopan johtava virasto -> Paavi Euroopan hengellinen, poliittinen ja oikeudellinen johtaja


Kristittynä keskiajalla

Käsitteet:
Transsubstantiaatio- Katolisen kirkon oppi, jonka mukaan ehtoollisaineet muuttuvat niiden siunaamisen yhteydessä Kristuksen ruumiksi ja vereksi.
Inkvisitio- Keskiajalla syntynyt paavillinen virasto, jonka tehtävänä oli kirkon opinpuhtauden vaaliminen. Virasto keskittyi harhaoppisten etsimiseen, tutkimiseen ja rankaiseminen.

Ydinasiat:
1.Kulkutautiepidemiat -> herätti kuoleman pelkoa -> ihmiset turvautuivat kirkkoon.
2.Dominicus -> dominikaanit jotka saarnasivat ja opettivat ->vaalivat opin puhtautta.
2.Franciscus Assisilainen -> Fransiskaanit sitoutuivat köyhytteen -> saarnasivat, hoitivat köyhiä ja tekivät lähetystyötä.

Lännen kirkon oppi

Käsitteet:
Seitsemän sakramenttiä- Ehtoollinen, kaste, konfirmaatio, avioliitto,pappisvihkimys, rippi ja sairaanvoitelu
Todellisuuden kaksijakoisuus- Dualismi. ihmisen aistit sitoivat hänet näkyvään maailmaan, mutta oli mahdollisuus että tavoittaa myön tuonpuoleisuuden.

Skolastiikka- Keskiajan merkittävin yliopistotiede, jossa pyrittiin yhdistämään teologia ja filosofia
Nominalismi- Filosofinen suuntaus, jonka mukaan yleiskäsitteet eivät ole itsenäisesti olemassa, vaan ne ovat vain yksittäisesti olemassa olevien olioiden nimiä. Loi pohjan modernin ajattelun synnylle.

Ydinasiat:
1. Myöhäiskeskiajalla Katolisen kirkon seitsemän sakramenttiä   
2. Uusia ajattelutapoja ->Skolastiikka, Nominalismi ja erilaiset ns keskiajan mystiikat 
   

torstai 22. elokuuta 2013

I asked god for a bike, but i know God doesn't work that way. So i stole a bike and asked for forgiveness.

1. lukupäiväkirja KRISTINUSKON ALKU


 Kristinuskon synty ja leviäminen

Käsitteet:
Messias- juutalaisten odottama pelastajakuningas. Kristityille Jeesus oli Messias eli Kristus
Hellenismi-Aleksanteri Suuren valloituksista alkanut kulttuurikausi. Vallitseva kulttuuri kristinuskon synnyn aikoihin.
Helluntai-Kristillisen kirkon syntymäjuhla
Alkuseurakunta- oli ensimmäinen Palestiinassa toiminut kristillinen yhteisö
Apostoli Paavali- Kansojen apostoli, vei uutta oppia ei-juutalaisten keskuuteen
Apostolien kokous- pidettiin vuonna 48 Jerusalemissa. Kokouksessa mietittiin  pitikö kristittyjen noudattaa juutalaisten sääntöjä.
Kristillinen lähetystyö- on kristillisen kirkon toimi, jonka tarkoituksena on julistaa evankeliumia niille, jotka eivät sitä tunne.
Lähimmäisenrakkaus- kristinuskon suuri tekijä. perustuu seurakuntien kiinteyteen jossa hulenpito oli tärkeää.

Ydinasiat:
1. kristinusko syntyi 2000 vuotta sitten Rooman valtakunnan itäosassa. -> Vallanpitäjät nostivat veroja ->  kapinaliikkeitä ja uusia messiasehdokkaita -> Palestiinassa suuria jännitteitä.
2. Jeesus  Nasaretilainen oli Palestiinassa kiertävä juutalainen opettaja jota alettiin pitää Messiaana ja myöhemmin Jumalan poikana. -> Palestiinan poliittiset johtajat varuillaan.
3. Kristillisen yhteisön syntyhetki Helluntai -> pyhä henki laskeutui jeesuksen seuraajien joukkoon -> apostolit julistivat ylösnousemusta -> sanoma evankeliumi.
4.Kristinuskon synnyn taustalla juutalaisten messiasusko ja jeesuksen opetus Jumalan valtakunnasta.
5. lähetystyö alkaa -> apostoli Paavali vei uutta oppia ei-juutalaisten keskuuteen ->kristinusko rantautui kreikkalaisiin kaupunkeihin.
6. Kristinusko ja Juutalaisuus alkavat erota -> ollakseen kristitty ei tarvinnut ensin olla juutalainen -> juutalaisuus vähentyy, kristinusko yleistyy.
7. kristinusko levisi koko Rooman impreumin alueelle.-> 10% kristittyjä impreumista.
8.Kristinusko levisi nopeasti ->tieverkosto helpotti uusien ajatusten leviämistä, lähetystyö, kristinuskon omaleimaisuus ja lähimmäisenrakkauden arvostus.

 Kyseiset ilmiöt ovat tuoneet vahvan perustan Kristinuskon syntymiselle. Kristinusko on nykyään maailman suosituin uskonto. Kyseisestä kuvasta näemme miten kristinusko on vakiinnuttanut paikkansa maailman suurimpana uskontokuntana. Liila/purppura väri kuvaa kristinuskoa.



Kristityt ja Rooman valtakunta

Käsitteet:
Keisarikultti- Roomaa yhdistävä asia johon kristityt eivät suostuneet osallistumaan.
Diocletianuksen vainot-Laajin kristittyjen vaino joka lopulta lisäsi kristinuskon kannatusta. 
Keisari Konstantinus- Rooman valtakunnan Länsiosien yksinvaltias joka julisti kristinuskon sallituksi uskonnoksi 313 
Milanon edikti- Täysi uskonnonvapaus jonka allekirjoittivat toimivat keisari Konstantinus ja keisari Licinius
Konstantinolainen käänne- keisari Konstantinos Suuren aikaansaamaa käännettä Rooman valtakunnan politiikassa suhteessa kristinuskoon.
Valtiollisen menestyksen ja uskonnon yhteys- Kristittyjen teologien ajattelutapa, yhteinen uskonto takasi heidän mukaansa Rooman valtakunnan menestyksen.

Ydinasiat:
1.Roomassa keisari ja keisarikultti -> Kristityt eivät suostu osallistumaan -> keisarit näkivät kristityt uhkana -> kristittyjen vainot
2.Diocletianuksen vaino oli kaikkein laajin -> kristinuskoa ei saatu siltikään kitkettyä -> sai jatkuvasti lisää kannattajia
3. keisari galerius lopettaa vainot vuonna 311 -> Keisari konstantinus julistaa kristinuskon sallituksi samana vuonna -> täysi uskonvapaus
4. vuonna 380 Rooman keisari theodius julisti että kaikkien kansalaisten tuli harjoittaa kristinuskoa -> yhteinen uskonto -> pakanat kritisoivat
5.Länsi-rooma ja Itä-rooma keisari Theodiuksen kuoltua ->Kristinusko voittaa uusia alueita ja kannattajia kansainvaelluksien takia


Varhaiskirkon toiminta

Käsitteet:
Kaste-Kastettiin aikuisia, ajatuksena tunnustaa kristillinen usko
Liturgiset kaavat- Jumalanpalveluksien kiinteä kaava joiden mukaan toimittiin.
Rakkauden ateria- Alkukirkon ehtoollinen

Eukaristi- Kiitosateria eli ehtoollinen

Pääsiäinen- Jeesuksen ylösnousemuksen juhla
Kiirastorstai- Nautittiin ehtoollinen
pitkäperjantai- Toimitettiin jumalanpalvelus ilman ehtoollista.
Helatorstai- Kristuksen taivaaseenastumisen muistojuhla

Armolahja- esimerkiksi opettaminen, parantaminen ja kielilläpuhuminen

Hierarkia- arvojärjestys esim kirkoissa oleva virka-asteikko
Hiippakunta- Piispan ohjaama alue
Presbyteerit- seurakuntien vanhimmat

Askeesi- Roomassa monissa ei-kristillissä uskonnoissa ollut ihanne. Liittyy mm paasto, almut ja seksuaalinen pidättyvyys

Ydinasiat:
 1. Kirkolle muodostui yhteisiä käytäntöjä -> pyhät toimitukset, juhlat ja organisaatio
2. kaste-> kristillisen uskon tunnustus
3. Kristilliset juhlat -> juhlittiin mm ylösnousemusta, kristillisen kirkon syntymäjuhlaa jne
4. Ensimmäiset luostarit idässä munkeille ja nunnille -> sitoutubat köyhyyteen, naimattomuuteen ja kuuliaisuuteen -> huolehtivat sairaista ja köyhistä
5. Lännen luostarilaitoksen synty ->koyhyyden ja yksinolon tilalla oppineisuus ja työnteko ->"ora et labora" rukoile ja tee työtä
6. Luostareiden merkitys -> kirkot hyödynsivät ja arvostivat luostareita -> kulttuurivaikutukset levisivät ->luku- ja kirjoitustaidon keskuksia -> oli valtaa kirkkopolitiikassa -> ihmisten turvaverkko

Yhteiset käytännöt (kaste, jumalanpalvelus,juhlat) ovat vielä näinäkin päivinä melko samoja. Niiden tärkeys ihmisten elämässä on vähentynyt, mutta ne ovat osana kristityn elämää enemmän tai vähemmän

Kristinuskon opin muodostuminen

Käsitteet:
Kaano- Uuden testamentin kirjakokoelma

apostolinen perintö- Ylösnousemuksen todistajien tai jonkun lähipiiriin kuuluneen opetusta

Gnostilaisuus- Kristinuskoa lähellä oleva virtaus, korosti ihmisen pelastumisen salaista tietoa eli gnoosista
Kirkkoiset- Teologit jotka kirjoittivat tunnetuimaat kristilliet tekstit ensimmäisten vuosisatojen aikana.
Kirkkoäidit- naisia jotka esim. perustivat luostareita ja luovuttivat omaisuutensa kirkolle.
Augustinus- Lännen merkittävin kirkkoisä. Kutsutaan armon opettajaksi.
Johannes Krysostomos- Idän tunnetuis kirkkoisä. Tunnettiin hyvänä puhujana.
Konsiili- Kirkolliskokous
Origenes- varhaisen kirkon huomattavin raamatun selittäjä ja teologi.
Kolminaisuus- Jumalan kolme persoonallisuutta

Nikean kokous- Sovittiin kristillisen uskontunnustuksen perusmuotoilu joka on edelleen käytössä koko kristikunnassa


Ydinasiat:
1.Kirjauskonto -> uusi testamentti josta tuli kaanon eli kirjakokoelma -> Kristinuskosta tuli kirjauskonto
2. Kirkkoisät ja kirkkoäidit -> merkittäviä opettajia -> vaikuttivat valtaapitävien keskuudessa -> jaettu lännen kirkkoisiin jotka toimivat latinankielisen rooman alueella ja idän kirkkoisiin jotka toimivat kreikankielisen rooman alueella ->kirkkoäidit perustivat luostareita